Voices of the Small -tapahtuma päätettiin sunnuntai-iltana 7.9.
kokoontumalla Itä-Pasilan Allianssi-talolle. Tilaisuuteen osallistuivat tapahtuman
kaikki taiteilijat, UrbanApa-festivaalin tiimi ja iloksemme myös muutamia yleisön edustajia. Tapahtuman
jälkeen paikallinen asukas pyysi minua blogissa suomentamaan keskustelua,
joka käytiin pääasiassa englanniksi, jotta Emilie
McDermott (FR-US), yksi taiteilijoistamme, voisi osallistua siihen. Tässä vastaus pyyntöön.
Itse iloitsin päätöstilaisuudessa eniten siitä, että sain luotua hetkellisiä yhteisöjä tapahtuman valmisteluvaiheessa, esityspäivinä ja kokonaisuuden esteettisessä toteutuksessa. Tämän projektin myötä olen:
Pienet ja pieni näkökulma olivat koko ajan läsnä tapahtumissa, mutta Itä-Pasila sai kieltämättä silti isomman roolin kokonaisteoksessa. Tämä tapahtui omalla painollaan enkä yrittänyt väkisin estää sitä. Epätarkka ja abstrakti lähtöteema (pieni ja pienet) mahdollisti sen, että kokonaisuus sai elää ja kasvaa temaattisesti sellaiseksi kuin aika ja tila vaativat.
Päätöstilaisuudessa kuultiin aluksi Marleena Huuhkan
essee-luento Sommitelma, joka kokosi viikonlopun tapahtumia, teemoja ja tarkoituksia
teoreettisessa ja kaunokirjallisessa muodossa.
 |
| Marleena Huuhka Masterplanin äärellä. |
Esityksen jälkeen pyysin koko upean taiteilijajoukon kokoontumaan
kasvotusten yleisön kanssa. Yleisöstä kysyttiin muun muassa:
Minkälaisia käsityksiä teillä on ollut Itä-Pasilasta ja miten tämä projekti on muuttanut niitä?
Henriikka Himma naureskeli, että hän on käynyt Itä-Pasilassa aikaisemmin ainoastaan veljensä kotibileissä. Hän on tuntenut alueen vain pimeänä/öisenä ja kosteana paikkana. Nyt se olikin myös aurinkoinen ja lämmin!
Emilie McDermott oli lähettämieni valokuvien perusteella luullut, että alueen rakennukset ovat hylättyjä, koska kuvissa ei näy yhtään ihmistä ja vaikutelma on muutenkin autio. Asuessaan ja työskennellessään Itä-Pasilassa melkein kaksi viikkoa, Emilie kuitenkin huomasi, että alueella vallitsee yhteisöllinen ja ihmisläheinen ilmapiiri. Hänelle se avasi monipuolisemman ja värikkäämmän kuvan Helsingistä, jossa oli aikaisemmin asunut ja työskennellyt puolisen vuotta.
Double Blind -teoksen tanssija, Karolina Ginman iloitsi siitä, että kaupunkitilassa teos näyttäytyi uudenlaisena myös tekijöilleen ja siitä tuli aidosti urbaani. (Double Blindia esitettiin marraskuussa 2013 sisätilassa, galleriassa.) Myös teoksen säveltäjät, Markus Lindén ja Aki Päivärinne olivat nauttineet etenkin vuorovaikutuksesta paikallisten lasten kanssa: naapuruston lapset osallistuivat aktiivisesti teokseen, sekä vanhempiensa kanssa että omillaan!
UrbanApa-festivaalin taiteellinen johtaja Sonya Lindfors totesi, että Voices of the Smallissa taiteilijat ovat konkreettisesti, eivät ainoastaan tahtotasolla, osa urbaania arkea. Sonya kiitteli myös tapahtumassa vallitsevaa rauhoittavaa tunnelmaa.
Minkälaisia käsityksiä teillä on ollut Itä-Pasilasta ja miten tämä projekti on muuttanut niitä?
Henriikka Himma naureskeli, että hän on käynyt Itä-Pasilassa aikaisemmin ainoastaan veljensä kotibileissä. Hän on tuntenut alueen vain pimeänä/öisenä ja kosteana paikkana. Nyt se olikin myös aurinkoinen ja lämmin!
Emilie McDermott oli lähettämieni valokuvien perusteella luullut, että alueen rakennukset ovat hylättyjä, koska kuvissa ei näy yhtään ihmistä ja vaikutelma on muutenkin autio. Asuessaan ja työskennellessään Itä-Pasilassa melkein kaksi viikkoa, Emilie kuitenkin huomasi, että alueella vallitsee yhteisöllinen ja ihmisläheinen ilmapiiri. Hänelle se avasi monipuolisemman ja värikkäämmän kuvan Helsingistä, jossa oli aikaisemmin asunut ja työskennellyt puolisen vuotta.
Double Blind -teoksen tanssija, Karolina Ginman iloitsi siitä, että kaupunkitilassa teos näyttäytyi uudenlaisena myös tekijöilleen ja siitä tuli aidosti urbaani. (Double Blindia esitettiin marraskuussa 2013 sisätilassa, galleriassa.) Myös teoksen säveltäjät, Markus Lindén ja Aki Päivärinne olivat nauttineet etenkin vuorovaikutuksesta paikallisten lasten kanssa: naapuruston lapset osallistuivat aktiivisesti teokseen, sekä vanhempiensa kanssa että omillaan!
UrbanApa-festivaalin taiteellinen johtaja Sonya Lindfors totesi, että Voices of the Smallissa taiteilijat ovat konkreettisesti, eivät ainoastaan tahtotasolla, osa urbaania arkea. Sonya kiitteli myös tapahtumassa vallitsevaa rauhoittavaa tunnelmaa.
 |
| Sonya Lindfors & Double Blind |
Itse iloitsin päätöstilaisuudessa eniten siitä, että sain luotua hetkellisiä yhteisöjä tapahtuman valmisteluvaiheessa, esityspäivinä ja kokonaisuuden esteettisessä toteutuksessa. Tämän projektin myötä olen:
- saanut viettää aikaa paikallisten kanssa Pasilan Asukastalolla.
- saanut alueen yrityksiä tukemaan paikallista kaupunkikulttuuria.
- nähnyt kuinka 8 erilaista taiteilijaa pystyttää 5 erilaista teosta, jotka keskustelevat silti toistensa kanssa niin temaattisesti kuin visuaalisestikin.
- antanut pienen teeman jäädä betonin varjoon.
Pienet ja pieni näkökulma olivat koko ajan läsnä tapahtumissa, mutta Itä-Pasila sai kieltämättä silti isomman roolin kokonaisteoksessa. Tämä tapahtui omalla painollaan enkä yrittänyt väkisin estää sitä. Epätarkka ja abstrakti lähtöteema (pieni ja pienet) mahdollisti sen, että kokonaisuus sai elää ja kasvaa temaattisesti sellaiseksi kuin aika ja tila vaativat.
 | |||||||
| Masterplan |
Pieni suuri kiitos kaikille tapahtuman taiteilijoille, UrbanApa-yhteisölle, yhteistyökumppaneille, Itä-Pasilan asukkaille ja muulle yleisölle!
Kaikki tapahtumakuvat on ottanut valokuvataiteilija Hanna Råst.
